Pihat, puistot ja viheralueet tuottavat ihmiselle hyvää. Ne edistävät psyykkistä ja fyysistä terveyttä, parantavat ympäristön laatua ja saavat aikaan taloudellista kehitystä, Jyväskylän Viherpäivillä todettiin.
”Maailman väestö kaupunkilaistuu ja samalla myös ikääntyy. Taistelemme mm. liikalihavuuden, liikenneruuhkien ja hitaan taloudellisen kasvun kanssa. Nyt on erityisen tärkeää suunnitella ja rakentaa tervettä kaupunkia kaikille. Viheralueet ovat tärkeässä roolissa”, Viherpäivien kanadalainen pääpuhuja Gil Penalosa kertoi.
Viheralueiden hyödyt ovat asiantuntijoiden mukaan kustannuksia suuremmat. Tästä huolimatta puistot ja julkiset alueet saattavat olla kaupungeissa uhattuina ja jäädä muun rakentamisen alle.
Gil Penalosa on kehittänyt tehokkaan periaatteen kaupunkirakentamiseen. Sen nimi on 8 80. Numerot ja nimi viittaavat henkilöiden ikään ja toimimiseen ajatusten kokeilijana. Kaupunki kannattaa tehdä 8- ja 80-vuotiaille. Hyvä kaupunki soveltuu näille ikäryhmille, ja samalla kaikille. Kaupunkien haavoittuvimpia asukkaita ovat Penalosan mukaan lapset, vanhukset, köyhät ja vammaiset.
Kaupunki kaikille sopivaksi
Kaupunkeja tulisikin Penalosan opin mukaan arvioida sillä, kuinka heikoimmat siellä menestyvät.
Kaupungit on kuitenkin suunniteltu pikemminkin muiden asioiden kuin ihmisten terveyden ja onnellisuuden ehdoilla. Penalosan perustama voittoa tavoittelematton 8 80 Cities -järjestö pyrkii neuvomaan päättäjiä luomaan elinvoimaista ja terveellistä kaupunkirakennetta ja haluaa keskustelua siitä, kuinka kaupungit voitaisiin muuttaa entistä monipuolisemmiksi.
Gil Penalosa toimii myös puheenjohtajana kansainvälisessä puistojen ja virkistysalueiden toimintaa edistävässä Urban Parks -järjestössä.
Vihervuosi Eurooppaan
Kansallisen Viherpäivän ohjelman Jyväskylässä avanneen europarlamentaarikon Sirpa Pietikäisen mukaan viherala kasvaa ja kehittyy, kaavoituspolitiikka ja rakentaminen sekä liikenneratkaisut vaikuttavat luonnon rooliin ympäristössämme. Vuosi 2016 oli maassamme Vihervuosi.
”Otamme lähimetsän ja puiston itsestään selvyytenä, vaikka viherympäristöt eivät synny itsestään tai säily hoitamattomina. Kaupunkiprojekteja toteutetaan julkisten hankintojen kautta. Meidän tulee päättää, haluammeko laadukasta ja viihtyisää vai halpaa ja rumaa”.
Sirpa Pietikäinen toivoo Eurooppaan Vihervuotta.
”Eurooppaan tarvitaan enemmän ja parempia viherympäristöjä ihmisten hyväksi ja alueiden houkuttelevuuden lisäämiseksi. Ajamme vuoden 2020 nimeämistä eurooppalaiseksi Vihervuodeksi.”